Kirjailijan ja valtiopäivämiehen jalanjäljillä

Tutustu aikansa luetuimpaan kirjailijaan. Koe 1800-luvun loppupuolen maaseutu, juuresi, aikalaisen rehellisenä kuvauksena.

Pietari Päivärinta -Seura vaalii kirjailija, valtiopäivämies ja lukkari Pietari Päivärinnan elämäntyötä. Tutustu Päivärinnan tuotantoon ja elämäntyöhön hänen kirjojensa ja seuran kotisivujen kautta.

Yli 30-vuotias nimikkokirjailijaseura on myös aktiivinen kulttuuripoliittinen vaikuttajaseura Ylivieskassa.

Seuran merkittävin vuosittainen tapahtuma on 29. kesäkuuta järjestettävä Pekan Päivän ilta kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Helaalan Myllyssä.

Maija Häivälä ja Oiva Luhtasela esittivät Pietari Päivärintaa ja hänen Anna-Liisa-vaimoaan Ylivieskan lukion kirjastossa, joka nimettiin Pietari Päivärinta -kirjastoksi toukokuussa 2010.

Ajankohtaista
 

Päivärinnalla merkittävä vaikutus Ahon kirjailijuuteen
Kirjoitettu 08.07.2011
Etusivu >>

Uusi-Hallila palasi esitelmässään vuoteen 1885, jolloin Pietari Päivärinta oli 58-vuotias lukkari ja WSOY:n ensimmäinen kansankirjailija. Juhani Aho asui tuolloin Jyväskylässä ja oli innokas nuori toimittaja, joka teki arvosteluja Päivärinnan kertomuksista.

Erilaisista taustoista huolimatta heitä yhdisti yhteinen arvomaailma: suomalaisuusaate, naisasia ja lapsuuden hengellinen perintö (herännäisyys). Puheissa ja lehtikirjoituksissa he muokkasivat maaperää sille, että Suomeen saatiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, Uusi-Hallila totesi.

Myös molemmilla oli hyvät sosiaaliset taidot. Molemmat pystyivät tutustumaan eri yhteiskuntaluokkien edustajiin, vaikka tuttavina oli myös maan johtomiehiä.

-Paljon oli yhteistä arvomaailmassa, mutta sitten oli ratkaiseva ero, Uusi-Hallila huomautti siirtyen tarkastelemaan Päivärinnan aikaansaannoksia Ahon näkökulmasta.

Aho kritisoi ankarasti Päivärinnan tuotantoa, vaikka hänen kirjoittamansa artikkeli olikin sävyltään lempeä.

-Päivärinta kertoo kaiken, eikä malta jättää mitään pois. Hänen kertomuksensa ovat liian laveita. Tarkkuudesta syntyy turhantarkkuutta ja syvyyden tavoittelu johtaa laajuuteen, Uusi-Hallila kertoi Ahon moittineen.

23-vuotiaana Aho antoi ohjeita Päivärinnalle: lue maailmankirjallisuutta, keskitä kerrontaa ja rakenna dialogia kertomuksiin.

-Aho oli oikeassa, jos tavoitteena oli novellitaide. Sitä Päivärinta ei kai tarkoittanutkaan. Hän kirjoitti suuremmille kansanluokille, Uusi-Hallila huomautti.

Ahon tavoitteena oli suomalainen taidenovelli sekä pyrkimyksenä ryhtyä Suomen ensimmäiseksi ammattikirjailijaksi. Ilman Päivärinnan kertomuksia sekä hänestä kirjoittamiaan arvosteluja Ahosta ei ehkä olisi tullut sellaista kirjailijaa kuin hän tavoitteli.

-Päivärinta opetti kansalle, miten kertomuksia piti lukea. Hän oli kasvattamassa Aholle lukijoita ja opetti tietämättään Ahon kirjoittamaan, Uusi-Hallila kiteytti.

Uusi-Hallilan mukaan ei ole tiedossa, miten Päivärinta suhtautui kritiikkiin. Päivärinta jatkoi kirjoittamista omaksumallaan tavalla. 

Tuula Uusi-Hallila on ylivieskalaissyntyinen äidinkielen lehtori. Hän julkaisi viime vuonna tietokirjan Juhani Ahosta yhdessä Anne Helttusen kanssa. Teoksen nimi on Vastakohtien tasapainoa.