Kirjailijan ja valtiopäivämiehen jalanjäljillä
 Tutustu aikansa luetuimpaan kirjailijaan. Koe 1800-luvun loppupuolen maaseutu, juuresi, aikalaisen rehellisenä kuvauksena.
Pietari Päivärinta -Seura vaalii kirjailija, valtiopäivämies ja lukkari Pietari Päivärinnan elämäntyötä. Tutustu Päivärinnan tuotantoon ja elämäntyöhön hänen kirjojensa ja seuran kotisivujen kautta.
Yli 30-vuotias nimikkokirjailijaseura on myös aktiivinen kulttuuripoliittinen vaikuttajaseura Ylivieskassa.
Seuran merkittävin vuosittainen tapahtuma on 29. kesäkuuta järjestettävä Pekan Päivän ilta kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Helaalan Myllyssä.
Maija Häivälä ja Oiva Luhtasela esittivät Pietari Päivärintaa ja hänen Anna-Liisa-vaimoaan Ylivieskan lukion kirjastossa, joka nimettiin Pietari Päivärinta -kirjastoksi toukokuussa 2010.
Ajankohtaista
Pietari Päivärinta Feeliks Lundin ja aikalaisten silmin |
![]() |
| Kirjoitettu 29.06.2010 |
| Etusivu >> |
Yllättäen Päivärinta-Seuran saama aineisto paljastaa kirjailijasta piirteitä, joita tähän saakka ei ole ollut julkisuudessa tiedossa. Tietolähteenä ovat olleet Feeliks Lundin (1881-1949) muistiinmerkitsemät Päivärinnan aikalaisten kertomukset Päivärinnasta. Muistiinpanot on aikoinaan pelastanut Lundin jäämistöstä talteen Jorma Koskela.
Aikalaisten muistelut koskevat Päivärinnan kautta Ylivieskan lukkarina vuosina 1867-1911. Hän on ollut yllättävän ennakkoluuloton maanviljelijänä. Hänellä oli toimeentuloa osin antavan lukkarinpuustellin lisäksi omakin maatila Toivola. Hän kokeili erilaisia lannoitteita, pyrki jalostamaan viljalajikkeita ja kertoi tuloksistaan esimerkkeinä paikkakuntalaisille.
Ihmisenä Päivärinta paljastuu hauskaksi seuramieheksi, humoristiksi ja säätyeroja välttäväksi. Vanha mies oli nuortenkin piirissä kuin kotonaan ja lapsetkin saivat huomiota osakseen ajan tavoista poiketen.
Uuden kunnan ykköstason luottamusmiehenä Päivärinta näyttää saaneen aikaan eräänlaisen herätyksen yhteisten asioiden hoitoon. Lapsia myytiin edelleen kuntakokouksen päätöksillä asumaan taloihin, joiden saama korvaus oli pienin. Tuolloin päätettiin paneutua tapauskohtaisesti tutkien huutolaistalojen valintaan.
Yöjuoksut kiellettiin miehiltä ja naisilta sakon uhalla ja paljastukset palkittiin markoilla. Monet päätökset olivat Päivärinnan kertomusten hengessä tehtyjä.
Päivärinta kertoi säätypäiväkokemuksiaan. Rautatien rakentamisesta Oulun tai Kuopion suuntaan päättämiseen Päivärinta kertoi vaikuttaneensa kaikin keinoin. Yksi pappissäädyn edustaja oli Kuopion suunnan innokas puolustaja. Tämän kanssa Päivärinta istui äänestyspäivän edeltävää iltaa ja niin mies olikin tärkeänä päivänä niin krapulassa, ettei pystynyt tulemaan kokoukseen.
Yllättävänä voi pitää Päivärinnan monipuolisuutta käytännön asioissa. Hän oli puutöiden tekijä, rakennustöiden urakoita ostava ja rakentamisia valvova, kunnan tekemien valitusten laatija, tilien selvittäjä ja innokas hevosmies.
Musiikin opettajana hän oli tiukka, vaativa ja hänen veisuuäänensä kerrotaan parantuneen ikääntymisen myötä. Kun liikunta iän myötä vaikeutui, käveli hän kyläteitä tuoli kainalossa ja istui Kajanuksen kaupassa tuolillaan pitkiä aikoja eikä ollenkaan tuppisuuna.
Takaisin |
